Ikuisuusprojekti vol. 2

Aikasemmin postailin tuosta timmiytymisproggiksestani, ja olen nyt pannut sen täytäntöön! Kuntosalilla jossa olen töissä toimii painonhallintaohjelma nimeltään Xtravaganza, joka perustuu elämäntaparemppaan ja liikunnan dramaattiseen lisäämiseen. Jälkimmäisenhän olen jo tehnyt, mutta eilen maanantaina aloitin sitten myös tuon vlcd-tuotteilla läträilyn. Kyseessä on siis ketoosiin perustuva vähäviilihydraattinen ravintolisädieetti jolla paino putoaa nopeasti ja turvallisesti.

Olen kerran aikaisemmin xtravaganza-koulutuksen käytyäni kokeillut tätä menetelmää, ja minulta tipahti n. kolmessa viikossa kuutisen kiloa. Siitä siis tietysti n. 2-3kg nestettä, mutta joka tapauksessa mielestäni oikein messevä vauhti. Kyseisenä aikana en kylläkään liikkunut niin paljon kuin olisi voinut/pitänyt, ja paino laski silti. Ketoosi tarkoittaa siis sitä, että vähäisen hiilareiden saannin takia keho käyttää ensin lihaksista (pahan päivän varalle) varastoimansa, sokereiksi muuntuneet, hiilihydraatit ja tällöin myös vapauttaa niiden sitoman nesteen. Näin poistuu ekan kahden viikon aikana ainakin pari-kolme kiloa. Sen jälkeen keho siirtyy käyttämään energiaksi omia rasvojaan (VLCD-tuotteista saa täyden vauhdin aikana n. 500 kcal päivässä).

Eilen siis nautin ensimmäiset pirtelöni ja soppani, ja nälkä on uskomaton. Aika ei ollut kullannut muistoja edellisestä kerrasta, mutta totuus on silti karmaiseva: ikävöin nyt jo mitä ihmeellisimpiä ruoka-aineita. Himolistalla keikkuvat perinteisesti ruisleipä, sinappi ja ketsuppi, tonnikala sekä uusi tulokas aamupala-juusto. Olen kuitenkin vahvempi kuin luulinkaan; jouduin aamulla kahdeksalta tekemään yhdelle tyky-ryhmälle voileipiä, kaksikymmentäneljä kappaletta, päällä voimariinia, kultakinkkua, salaattia ja aamupalajuustoa, sekä pilkottua paprikaa. Voi nam! Tein leivät ihan zombina ja mätin ne tarjottimelle, josta ne hupenivat nälkäisten ryhmäläisten suuhun. Jäljelle jäi kuitenkin kuutisen leipää. DAMN!

Hetken aikaa siedin niitä silmissäni, mutta kun leivät saavuttivat huoneenlämmön, ne alkoivat ihan pottuillessaan tuoksua huumaavasti. Itsehillintäni rippeet kooten kasasin ne lautasille ja paiskasin jääkaapin perukoille. Haiskoot siellä!
Nyt olen litkinyt vettä litran verran nälkääni, ja kohta sekoittelen uuden satsin keittoa ennen ajotuntiani. En usko, että nälkäisenä ja kiukkuisena yltäisin parhaimpiin suorituksiini henkilöauton kuskina. Tai saattaisin vähintään kuristaa ajo-opettajani. Saas nähdä saako käsite "Road rage" ihan uuden merkityksen tänään.

Lähtöpainoni oli (noniin, nyt se on sitten julkista...) 71kg. Järisyttävä määrä kiloja! Käyn vaa-alla seuraavan kerran ensi maanantaina ja sitten katsotaan mitä on tapahtunut. Toivottavasti ihmeitä!