maanantai 14. helmikuuta 2011

kun päättää jotain...

...niin paras puoli niissä päätöksissä on se, että aina voi muuttaa mieltään. Kuten nyt kävi. Paria postausta aiemmin kerroin nähneeni Karkausvuosi-leffan (yet again...) ja haluavani palavasti Irlantiin. No, eilen kävin hakemassa makuunista pari uutta pätkää, Eat Pray Love:n ja Letters to Julietin, ja nyt miä haluankii Italiaan!
Ah se ruoka, ah ne mukulakivikadut, ah se arkkitehtuuri, ah SHOPPAILU! <3 Haluaisin ehdottomasti Roomaan, mutta sitten olisi kiva vuokrata auto ja päräyttää käymään ainakin Veronaan, Toscana hyvänä kakkosena listassa.

Oon melkonen mainosten orja muutenkin, ja nää eilen väijytyt leffat sai mut vakuuttuneeksi siitä et oon syntyny ihan väärään maahan. Mut on luotu nauttimaan La Dolce far Nientestä, eli suloisesta joutilaisuudesta, parmesaanilla kuorrutettuna! EPL-leffan lopussa päähenkilö (SPOILER ALERT) asettuu hetkeksi Balille, joka myös näytti tosi houkuttelevalta, mutta silti Italia veti pidemmän korren. Tietysti mun piti käydä heti tsekkaamassa mahdolliset majapaikat ja lentojen hinnat, kärsivällisyys ja asioiden harkitseminen kun ei koskaan ole kuuluneet mun hyveisiin.

Hyvää ystävänpäivää muutes! PUS! <3 Mennään tänään illalliselle hyvin ystävällisten ystäviemme Tonin ja Nellin kanssa, mutta ennen sitä mun pitää käydä vähän kaupungilla. Sain eilen kaveriltani Millalta viestin jota näyttämällä saa Vilasta kertaostoksesta -40% alen. Lisäksi mulla on joku vanha kuitti H&M:ltä jota vastaan saa viiden euron alennuksen kertaostoksesta, ja se vanhenee tänään. Jos en käyttäisi näitä aleja niin sehän olis sama ku heittäis rahaa roskiin, eikö?

Näin on muuten kerran meinannut käydä, kun olin esiteininä ollut shoppailemassa Seppälässä ehaaania asioita ja maksanut viiskymppisellä (markka-aika :D). Olin saanut kakskymppiä takasin ja sullonu sen muovikassin pohjalle, josta sen löysin kun olin laittamassa kyseistä kassia roskapussiksi. Rahan löytäminen (esim. taskusta, lompakosta, laukun lokeroista yms.) on yks hienoimpia tunteita maailmassa. Joskus lapsena löysin kakskyt markkaa maasta, ja siitäkös riemu repes!

Pää kolmantena jalkana Timpan Pikkujakoon aka lähikauppaan ostamaan sipsiä ja 0.7% siideriä, samalla rahalla sai myös vuokravideon meiän kipsalta! Haha! Kelatkaa kuinka paljon kolmella eurolla on saanut tuolloin!

Ulkona on ihan uskomattoman kylmä. Ei huvita lähteä aamulla mihinkään kun auto huutaa tuskasta käynnistettäessä. Ikkunat jäässä ulkoa ja sisältä enkä osaa raapata tehokkaasti. Onni on oma piha, jolle koiran voi laskea pissille, ei tarvitse itse lähteä jäätymään tienpenkoille. Kroppa kaipaa liikuntaa, sen jotenkin aina tuntee kun on ollut pitkä tauko, nukun huonosti ja on kankea olo kaikin puolin. Jos tällä viikolla sais raahattua itsensä vaikka salille tms, solkussa mun täytyy ainakin käydä Sailan häitä varten. Tällä hetkellä meneillään on pakastekalkkuna-look. SO SEXY!

Tästä tuli nyt kuvaton postaus, voi harmi.

- Milka

Ei kommentteja: