Haluan tässä vaiheessa ilmoittaa että raahasin itseni vielä eilen illalla puoli yhdeksältä tunnin lenkille, ja JUOKSINKIN vähän! Selitän lenkin hitaamman temmon sillä et sain kiskoa Elmoa jatkuvasti eteenpäin ku joka ikinen horsma ja koirankikkare piti käydä haistelemassa.

Tästä lenkistä saan aasinsillan hienoon asiaan mun elämässä, joka siis on mun uusi kännykkä!


Toi on jonkinlainen musapuhelin ja se toistaa kaikennäkösiä musatiedostoja, mm. mp3, mp4 ja wma. Sen mukana tuli pienet kajarit jotta voidaan viimein kuunnella musiikkia puistoviineillä! :D
En oo nyt viimisen viiden vuoden aikana omistanu täysin omaa ja uutta puhelinta, ja nyt päätin, että syödään sit kynsiä ens kuu mut miä tilaan ton!
Vanha (joka siis on oikeasti Markon äidin entinen puhelin, ja jota edelsi Markon vanha puhelin) alkoikin jo osoittaa halukkuutta eläkkeelle.

Hieno on, kaíkenkaikkiaan.

Tänään illalla töiden jälkeen on taas pakolliset tunnin peruskuntotreenit kun telkkarista tulee Huippis, enkä kerkeä kotiin sitä katsomaan. Mitä sitä ihminen tekeekään lempiohjelmiensa takia.

P&C
Milka