Mökkeilyä...

Tajusin just et mul on ehkäpä maailmankaikkeuden tylsimmät otsikot. En vaan taivu tekotaiteellisiin lyriikoihin tai englanninkielisiin sutkautuksiin joilla ei ole mitään tekemistä tekstin sisällön kanssa.

Forgive me jos koet itse taipuvasi.

Tultiin eilen hillittömän hösäämisen saattelemana tänne Koukkusaareen Markon porukoiden mökille. Koukkis on noin kahdenkymmenen minuutin veneilyn päässä Kotkansaaresta. Ennen meriytymistä aamupäivä vilisti ohi mattojen haun ja pressujen pesun ja toimituksen omistajille sekä kaupassa käynnin ja pakkaamisen seassa. Jos toi lause oli teidän mielestä huonosti jäsennelty ja kamala ni kelatkaa mitä se meidän toiminta oli :D



Näinpähän sapokassa joutsenia.


Tossa puol yhen aikaan päästiin kuitenkin erkanemaan laiturista.


Mua vähän pelotti pompuissa.
Saaressa satoi, luonnollisesti.Purkailimme kamoja ja söimme mitä käteen sattui pahimpaan nälkään, kunnes Markon äiti laittoi makrulootaa pöytään. Sen jälkeen syötiin pullaa ja kahvia, ja sitten illalla vielä salaattia ja makkaraa saunan jälkeen.

Tää mökkeily alkaa muodostua pahemmaksi lihottajaksi ku meripäivät. Istuttiin pitkään huvimaassa Markon kanssa ja katseltiin kun sorsat kävi napostelemassa mustikoita (joita täällä on niin paljon ettei mitään järkeä!), kunnes hyttyset hyökkäs. Tultiin meidän omaan pömiskään katselemaan leffaa ja nukkumaan vasta puolenyön jälkeen.

Aamulla seitsemältä Elmo päätti että nyt herätään ja kiipes mun päälle makaamaan.


Aamupalan jälkeen lähdimme Markon kanssa soutelemaan "salaiselle rannalle",


jossa kivaksi yllätykseksi kasvoi ihan järisyttävä määrä ruohosipulia ja metsämansikoita.
Kerättiin niitä isot kouralliset ja mun sormet on vieläkin ihan muumilimsan hajuiset kun kantelin niitä mökille. Kävimme myös metsästämässä murkkuja metsässä ja hajoittamassa brutaalisti niiden pesiä.
Itse tyydyin vaan dokumentoimaan kyseisen hirmuteon. Elmoa murkut suoraansanoen vituttivat, ja se vinkui niiden nippaillessa sen tassuja ja mahanalusta.
Se piti sitten kantaa pois sieltä metsästä.

Hävityksen jälkeen söimme lounasta ja otin pienet päikkärit maha täynnä makaroonilaatikkoa. Marko katsoi yleisurheilua sillä aikaa, kun ei se raasu kotona saa.
Unosien vahvistamana uskaltauduin kokeilemaan Markon löytämää ilmapistoolia jolla ammuskelimme rantakivikkoon pystyyn tökättyä lankkua ja kaljatölkkiä.
En osunu kertaakaan. Muut osu. Ärsytti.


Tällä hetkellä syön karkkia äskeisen makkara+salaatti-painotteisen iltapalan päälle meidän pömpelissä ja muut tuulettaa saunan jähejä tossa terassilla. Huomenna olisi tarkoitus lähteä jo kuudelta aamulla käymään kotona kuvausjuttujen ja Markon pelin takia, ja tulla kympin aikaan illalla takaisin tänne.
Kuvien lataus toimii extrahitaasti nyt joten lisäilen niitä huomenna, jos luoja ja mokkula suo.

Nyt alan kattoa jotain kolmesta puhkikulutetusta leffasta mitä tällä läppärillä on ja sitten unten maille.

P&C
Milka the antslayer

Ainiin, tää jokaisen naisen täytyy kuulla, oon ihan rakastun rodneyhy ja näyttäisin mun chichit sille koska vaan!