tiistai 13. lokakuuta 2009

Things are looking up!

Terveisiä muuttokaaoksen keskeltä! Marko on kireä kuin viulunkieli ja ryysää Koulukatu-varasto väliä hampaat irvessä, silloin kun ei stressaa töissä. Itsehän olen ottanut asian rennosti ja tehnyt ensin pitkää päivää Fitergolla, ja viikonloppuisin olen kuvannut niin paljon että kameran etsinkumi (jos mun rupukamerassa ois vielä sellainen) kasvaa pian kiinni mun silmäluomiin.

Mutta, jokainen taaplaa tyylillään. Täytyy tosin myöntää että viime yönä en meinannut stressiltäni saada nukutuksi, ja makoiltuani sängyssä ainakin puoli tuntia mun leposyke oli varmaan 120. Ei normaalia, ei hyvä. Syy tähän kaikkeen on siis se, että meidän tarjous siitä edellisissä postauksissa mainitusta talosta on hyväksytty, torstaina mennään tekemään lainapaperit ja perjantaina on kauppapäivä. Viikonloppuna päästään aloittamaan muutto.. En tosin juhli vielä ennenkuin nimet on paperilla ja raha vaihtanut omistajaa, tässä kerkeää kahdessa päivässä käydä vielä vaikka mitä!

Vähän riepoo kyllä se, ettei meille jää lähes minkäänlaista remppa/sisustusrahaa. Inhottaa omistaa kuusi huonetta (plus tietysti Markon äijätila kellarissa, siihen en uhraa sisustusintoa piiruakaan) joita ei voi sisustaa mieleisekseen. Maalata saan, ja tapetoida, mutta huonekalut jäävät kyllä vähälle budjetin ollessa next to nothing. What to do? What to dooo-oooo??

Kriisisuunnitelma #1: Äidin ja isin kellarit.
Aion käydä ratsaamassa ainakin äidin kellarin ja varastot ja viedä kaiken minkä saa sorkkaraudalla irti. Tiedän että siellä on ainakin vanhoja tuoleja (kirjoitetaanko toi tollee? Tuolia, tuoleja?) ja lamppuja, ja aion varastaa myös muutamat lakanat ja pöytäliinat. Iskältä viel vanhan puisen pulpetin vieras- (lasten-) vieras- (lasten-) huoneeseen ja ison ruokapöydän ja kuusi tuolia.

Kriisisuunnitelma #2: Kirpparit ja vanhan tavaran kaupat.
Sanoin Markolle ihan alusta asti etten tarvitse oikeastaan kovin suurtakaan budjettia sisustaakseni kauniisti. Höpönlöpön. Kotkassa ei oikeastaan ole sellaisia vanhojen huonekalujen kauppoja joissa ei tajuttaisi niiden arvoa. Täällä kaikki on ylihinnoiteltua. Nimeltämainitsemattomalla kirpparilla Kotkassa vanha kulunut joulupallo (näin lentävänä esimerkkinä) maksoi pöyristyttävän euron! MITÄ?! Nyt saa vinkata niitä kirppareita ja osto- ja myyntiliikkeitä missä voi tehdä aidosti löytöjä ja päästä halvalla. Aion yrittää löytää ainakin yöpöydän, astioita, lamppuja ja mattoja.

Kriisisuunnitelma #3: Ikea.
Tänne mennään kun Marko saa veronpalautukset. :D Se ei tiedä sitä vielä.

Me mennään iskälle asumaan viikoksi, pupuvahtiin. Ne lähtee Maltalle, miksen minä pääse ikinä mihinkään? Siksi että kohta meillä on talo, eikä varaa enää koskaan matkustaa. How do I cope?

P&C
Milka the tuleva suurvelallinen.

Ei kommentteja: