Tää viikko on ollu tähän asti jo niin väsyttävä, että tuntuu kuin sormissa ei riittäis enää tehoa näppäilyyn tai muuhunkaan tärkeään. Maanantaina en jaksanut jäädä tavalliseen tapaani huippistreeniä varten työpaikalle vaan käskin Markon hakemaan minut heti kahdeksalta. Tiistaina lähdimme Sannan kanssa ajamaan PUOLI SEITSEMÄLTÄ Helsinkiin ja piiiiiiitkän koulutuspäivän ja vielä pidemmältä tuntuvan kotimatkan jälkeen kaaduin sohvalle rikkipoikkipuhkina. Eilinen noudatteli tuttua arkikaavaa (eli ei mitään ihmeellistä), mutta tänä aamuna alkoi tapahtua!
Ollaan nyt siis tehty lainaehdollinen tarjous tästä Karhulassa sijaitsevasta talosta,
ja tänään ollaan käyty ekassa pankissa kinuamassa lainaa. Nordea oli hyvin nihkeä, ja on ollut monta kertaa ennenkin, mutta sain äsken puhelun virkailijalta jonka kanssa asioimme. Hän kertoi lainasta päättävien tahojen olleen suopeita ja jos takaukset (se hankalin osa) saadaan kuntoon niin lainalle ei pitäisi olla esteitä.
WOHOO!
Nyt pää kylmänä. Huomenna meillä on aika Sampo-pankkiin ja jos pääsen OP:n vaihteesta eteenpäin niin sovin isäni tutulle virkailijalle kyseisen pankin konttoriin ajan maanantaille. Isäni, mafioso, oli soittanut pari puhelua. Yhden niistä pankinjohtajalle ja toisen tutulle virkailijalle ja neuvoi keskittämään pankkiin jossa kaikilla meillä Rantamoilla on tilit ja muut sijoitukset. Tätä hän oli painottanut myös pankinjohtajalle. Tarjous josta ei voi kieltäytyä.
Olen kuitenkin luottavainen, sillä jos NORDEA on suostuvainen rahoittamaan pesämme niin mikseivät muut pankit sitten? Ensimmäistä kertaa tuntuu oikeasti siltä, että kohta meillä on talo. Ihan oma talo! Olen tunnetusti kaamea kouhka joukahainen mitä näihin asioihin tulee ja menen pää edellä asioihin paljoa kyselemättä. Innostun turhan paljon ja nopeasti sellaisistakin seikoista jotka eivät välttämättä takaa yhtään mitään ja olen ikuinen optimisti. Marko on sitten ihan erilainen. Se on se näivettävä pilvi mun auringon edessä ja yleensä (älkää kertoko, että sanoin näin!) aina oikeassa.
Tästä talosta Markokin on kuitenkin innoissaan. Kyseessä on laajennettu rintamamiestalo 50-luvulta: 5mh, oh, k, 2x WC, s.os ja kellarissa ns. äijätilat :) Marko saa ostaa sinne mekanismituolin, olen jo luvannut. Saan oman studion yläkertaan ja silti riittää makkareita vierasvaraksi ja.. no.. myös sitten lapselle. Piha on aidattu (niin että Eppiskin pääsee juoksentelemaan ympäriinsä) ja hyvin suojaisa. En malttaisi odottaa että pääsen haravoimaan. Talossa on kaikki isot ja rahaa nielevät rempat tehty, joten meidän ei tarvitsisi ottaa remppalainaakaan juuri yhtään.
Nyt meillä alkaa täällä työpaikalla koulutus uudesta TWID-ohjelmasta, joka tulee minun kontolleni uudessa paikassa, huu :)
Jännätkää mun puolesta nyt tota taloa,
P&C
Milka
2 kommenttia:
Jippiiii! Oon varma että kaikki menee hyvin!!!
<3 -L
Voi vitsit, olen innoissani kans teidän puolesta! Toivottavasti kaikki onnistuu!
Lähetä kommentti