Olen nyt viime kesän kohtuuttoman pitkän blogitauon jälkeen keskittynyt täysin tuon In the City-portaalin blogin kirjoittelemiseen, ja Olennaisuuksia-raukka on jäänyt täysin vaille huomiota. Nyt kun tuo ITC-portaalin Kotkan osio lopetetaan (älä kysy miksi, en tiedä itsekään) niin pystyn taas keskittymään tähänkin hommaan sille kuuluvalla arvostuksella.
Muutama mussukka olikin jo kerennyt kyselemään missä olen, ja nyt pähkinänkuoressa meikäläisen syksy 2010:
Sain tietää elokuussa että mut irtisanotaan mun kolmen vuoden mittaisesta vakituisesta työpaikasta. Syynä taloudelliset ja tuotannolliset seikat jotka aiheutti mun työtehtävien dramaattisen vähentymisen (ulkoistettiin laskutusyhtölle). Puuhailin Huumalla vielä kuukauden ja sitten kotiin jäädessäni kävin selvittämään mitä haluaisin/voisin seuraavaksi tehdä. Mietin vakavissani kirjanpitäjän oppisopimusduunia ja otinkin jo kattavammin selvää et miten homma etenis jos haluaisin tuolle polulle lähteä. Sitten kuitenkin työkkäri kuukauden kotonaolon jälkeen ohjas mut Euromasterille sesongin ajaksi toimistohommiin, jossa pari viikkoa menikin tosi kivasti opetellessa uusia hommia. Sitten tuli lämmintä ja työt lopahti yhtä nopeasti kuin olivat alkaneetkin. Nyt oon ollu ainakin kolme viikkoa himassa odottamassa et jos sielt vaikka soitettaiski et pääsetkö töihin.
Oon siis periaatteessa ollu koko ajan päivystyksessä, jos lunta tulee. No ei tullu. Tai tuli nyt viime viikolla, mut silti ei ollu hommia. Mun työsopimus on kirjoitettu 27.11 asti joten ensi viikolla olen taas virallisesti työtön. Eipä tässä muuta hätää ole mutta kun jos ei ole töitä niin ei saa palkkaa ja jos ei saa palkkaa niin silloin ei voi maksaa lainanlyhennystä tai laskuja tai tehdä yhtikäs mitään tässä maailmassa. Onneksi oon saanu tehdä keikkahommia äitille ja mulla on toki myös ollut kuvauksia sillee et oon saanu maksettua kaikki tärkeät jutut. Inhottaa vaan olla broke ass mofo ku kerkes kolmen vuoden aikana tottumaan siihen tasaseen tuloon, ja siihen että jos haluttiin lähteä shoppailemaan ni sit lähdettiin. Huoh.
Nyt oon hakenu työvoimaneuvojan paikkaa, haku päättyy 26.11 joten katsotaan kuinka käy. Työ vaikuttaa mielenkiintoselta ja vaihtelevalta, ja oon ku luotu toimistotädiksi.
Toinen alati tilaa valtaava juttu mun elämässä on toi ratsastus. Oon nyt ratsastanu alkusyksystä asti, reilu kymmenen viikkoa kerran viikossa, ja päättäny et säästän joulurahoista sen verran että saan tammikuussa vuokrattua hevosen käyttööni kuukaudeksi. WOHOO! Tallille on Eupan (mun lemppariheppa) tilalle tullut uusi superpotentiaalinen ja superlempeä heppa nimeltään Toronto, ja haluaisinkin kokeilla sen kanssa ton kuukauden verran. Toronto, kavereiden kesken Turo, on aiemmin maajoukkuevalmennuksessa petraantunut esteratsu, osaa siis asiansa kentällä ja radalla. Kokisin et mun on hyvä opetella sen kanssa uusia asioita kun siitä huomaa niin helposti jos tekee jotain väärin/oikein.
Mun heppatyttöily on siis leimahtanut liekkeihin tässä parin kuukauden aikana ja loppua ei näy. Sanoin jo Markolle et koht meil on oma hevonen ku tää lähtee lapasesta tää homma :D Se ei ollu mielissään. Sen mielestä mun pitää ensin opetella hoitamaan toi koira kunnialla ja sit vasta unelmoida hevosesta. Okay, MOM! Geezzzzzz...
Ratsastuksen lisäksi treenaus on ollut nyt jo jonkun aikaa iso osa mun arkea. Sain draivin päälle joskus pari kuukautta sitten ja oonki nyt mahdollisuuksien mukaan käyny vähintään kolme kertaa viikossa jossain jumpalla. Tuloksia tulee tällä lailla nopeasti, oon pystyny lisäämään painoja esim. pumpissa, jaksan kaks jumppaa peräkkäin ja pystyn menee sellasiinkin jumppiin mitä en oo ennen pystyny ees harkita oksentamatta. Ulkoisesti ei vielä näy mitään muutoksia tähän katastrofiin mut ei tässä jäniksen selässä olla. Kesäkuntoon 2011 ois tosi jees, saa nähdä miten tää etenee...
Nyt lähen tsekkaamaan et mihin aikaan se tänpäivänen jumppa alkaa, ja sit valmistaudun henkisesti. Jatketaan täällä, voisin huomisen ratsastustunnin jälkeen postata kuvia siitä mussukkaisesta jota myös Turoksi sanotaan. Lisäksi viikonloppuna on ÄÄRIMMÄISEN mielenkiintoista tekemistä, mutta siitä lisää myähemmin!
Pus!
Milka
