lauantai 30. tammikuuta 2010

Outburst.

Nyt, koska olen väsynyt tästä viikosta ja mua puristaa mun ahtaaksi käyneet farkut, ajattelin kertoa mitkä piirteet ihmisissä mua ärsyttää. Tiedän ettei kukaan ole pyytänyt niitä kuulla mutta huonompi homma. En aio nyt ryhtyä syvälliseksi ja pohtia esimerkiksi kaksinaamaisuuden tai epäoikeudenmukaisuuden vaikutusta ihmiseen, vaan listata muutaman sellaisen seikan mitä voi (ja pitäisi) muuttaa. Tämä ei ole hyökkäys ketään kohtaan. Enjoy!

1. Myöhästely
Luin tossa yhtä blogia jonka kirjoittajan esittelyssä luki että kyseinen henkilö on "aina myöhässä". MIÄ EN KÄSITÄ TÄTÄ? Mun isä on opettanu mut olemaan aina ajoissa, ja jos myöhästyn vaikka vaan viis minsaa ni soitan ja ilmotan. Se, että myöntää olevansa aina myöhässä ei oikeuta sitä huonoa tapaa millään lailla. Toinen myöhästelyn taitolaji on olla esim. bileistä "tyylikkäästi myöhässä". Jos kutsutaan paikalle vaikkapa kuuden pintaan, se ei tarkoita yhdeksältä! Kuuden pintaan tarkoittaa plus miinus kymmenen viiva kolmekymmentä minuuttia. Raivostuttavaa. Eri asia on ihmiset jotka sitten ilmoittaa vaikka heti kutsuttaessa tai muuten etukäteen ettei valitettavasti pääse tulemaan kuudelta, vaan vasta  kahdeksalta. Fine by me, kiitos kun ilmoitit!

2. Omaan napaan tuijotus
Jotkut ihmiset ovat niin kietoutuneita omaan maailmaansa ja mahdollisiin ongelmiinsa ettei ne pysty keskittymään toisten asioihin. Tällaisen ihmisen kanssa keskustellessa homma menee jokseenkin näin:

ONT (Omaan Napaan Tuijottaja): no miten sul menee?
Ite: No siis kivasti joo, paitsi että...
ONT: Joo siis mul on kans ollu ihan hirveen vaikeeta nyt!
Ite: Ai, no mites nyt sillee?

... ja padot aukee. Tälläsen ihmisen kanssa on kauheen hankalaa olla tekemisissä tuntematta oloaan näkymättömäksi siinä kohtaamistilanteessa. Näille ihmisille suosittelen käyntiä kallonkutistajalla, ne kuuntelee mielellään (ja ei ihan pikkusuolasella tuntiliksalla).

3. Perusälyiset ihmiset ( /naiset) jotka heittäytyy avuttomiksi tietyissä tilanteissa ettei tarvis opetella juttuja. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka joku tekninen laite, joka on periaatteessa tosi helppo käyttää kun kerran katsoo ohjeet läpi ja tekee ajatuksella. Oon ite melko ahkera opettelemaan esimerkiksi uusien tietokoneohjelmien- ja lisäosien sekä muiden vempeleiden käyttöä, ja tykkään tehdä itse mieluummin ku sanoa säälittävänä et "en osaa enkä aio opetella!" Jos tämän asenteen käyttötarkoitus on saada mies tuntemaan itsensä tärkeäksi tai tarvituksi esim. treffeillä tai suhteen alussa niin joo, ihan ok, mutta ei tota toisille naisille tarvitse esittää!

Noniin, se siitä. Nyt loppuun sitten vähän positiivisempaa asiaa, olen vihdoin saanut itsestäni (ja kukkarosta) sen verran irti et ostin uuden putken mun kameraan. Mun vanha kittiputki on piirtäny tosi pehmeetä jo pitkän aikaa varsinkin telepäässä, ja onhan se kyllä aikansa elänytkin. Nyt ostin Sigman uuden putken vastaavalla polttovälillä ( eli 18-55mm) mutta paremmalla valovoimalla. HURRAA! Se saa korvata ton vanhan kuran jokapaikanputkena, joka on omiaan esimerkiksi häissä kuvatessa. Tällä hetkellä kaikki mun käytössä olevat objektiivit on Sigman valmistamia, ja oon ollu tositosi tyytyväinen niiden hinta/laatu-suhteesen. Suosittelen teille kaikille perusjärkkärin omistajille esimerkiksi näitä kahta budjettiystävällistä putkea.
 
Tämä on siis edellämainittu ostamani sigman korvaaja Canonin kittiputkelle. Oikein hyvä. Itse maksoin 229€ plus postikulut, yhteensä alle 250eukkua. On siis toki kalliimpi kuin canonin kitti mutta omaa paremman valovoiman. Tästä ja kuvanvakaajasta johtuen saat laadukkaampia kuvia hämärissäkin olosuhteissa.

  
Sigma 70-300mm F4-5.6 APO DG MACRO on käyttisputki ulkona kuvatessa, sisällä valovoimaisuus ei ole parasta luokkaa. Tosin ISO-arvoa nostaessa 800:n tai 1600:n kohina ei ole kovin häiritsevää. ISO-arvohan määrittää sen kuinka tehokkaasti kamera pysäyttää liikkeen hämärissä olosuhteissa; mitä suurempi arvo, sen pidemmällä valotusajalla voit kuvata. Itse olen tykännyt kyllä kovasti, tällä saa hyvän blurrin taka-alalle esimerkiksi tuotteita kuvatessa. Alla esimerkkikuvat, ensimmäinen otettu tuolla sigman uudella putkella ja toinen tällä kyseisellä teleputkella.
 
Piirto on kauniin tarkka mutta taustan puuroisuus saisi olla minun makuuni vähän suurempi.

 
Teleputkella ei minun pienessä makuuhuoneessani pääse tarpeeksi kauas jotta saisin tasan samanlaisen kuvan, mutta tässä kuitenkin näkee vähän tuota taustan pehmeää puuroisuutta.
Hyviä putkia molemmat, peruskäyttäjä pärjää näillä loistavasti. Ainakin minä olen pärjännyt...
Alla vielä muutamia ottamiani kuvia lähiajoilta:




Tänään vielä kuvaillaan 60-luvun hengessä mod-tyylillä, huomenna joutsenlampi-meiningeissä. Ei käy aika pitkäksi tässä harrastuksessa :)

H&K

Milka the asiantuntija
(sense the sarcasm)

torstai 21. tammikuuta 2010

Inspiration...<3

Vanessa Jackmanin kuvat eivät millään muotoa helpota keväänkaipuutani. Katsokaa nyt näitä, eikö tule ihan vappu mieleen, kun ei ole vielä ihan lämmin muttei enää kylmäkään?




Miksi pitää olla sata pakkasta? HÄH?!

Milka the palelija.

sunnuntai 3. tammikuuta 2010

Ainiin...

Henkkamaukan tilaus vielä:

...ja uudet kujeet

Lupasin taas vuoden vaihtuessa perinteisesti laihduttaa, ja motivaatiota hakeakseni katselin vanhoja ja ei niin vanhoja kuvia itsestäni.Alla vähän todistusaineistoa siitä että mulla on ihan kiva vartalo kaiken tän kertyneen alla:


 








 



 

Kuvat ei siis ole kronologisessa järjestyksessä, mutta uusin niistä on viime kesältä ja vanhin (jossa olen rannalla punaisessa neuleessa ystäväni kanssa) luultavasti vuodelta 2004 tai 2003. 
Olin tuolloin 17vuotias ja jo hieman ottanut painoa päälle verrattuna edelliseen kesään. Muistelen kaiholla sitä intoa ja motivaatiota juosta salilla melkein joka päivä, sekä sitä rusketusta, sixpackia ja niitä lihaksikkaita käsivarsia. Sigh.

Onneksi minulla on keinoni päästä vähintään samanlaiseen kuntoon kuin olen kuvassa kaksi, joka on otettu 2008 keväällä ystäväni Liisan synttäreiltä. (Liisan kuvia muuten postauksen loppupäästä, kuvailimme jouluviikolla uutta matskua molempien portfolioon)
Olin tuolloin testannut työpaikallani aloitetun painonhallintaohjelman tuotteita pari-kolme viikkoa ja pudotin yhteensä melkein 8kg tuona aikana. No tietysti ne sitten tulivat takaisin korkojen kera kun en mistään ollut valmis luopumaan, mutta tiedän kuitenkin että se toimii, ja NOPEASTI! Nyt sitten pitää vaan ottaa itseään niskasta kiinni myös tuon liikkumisen suhteen, se on unohtunut taka-alalle tämän kaiken muutto- ja remppatouhun dominoidessa elämää.

Uusi vuosi vaihtui hyvässä seurassa kotona, tottahan heti hyödynnettiin omakotitalon edut bilemestana :)







 
 
 

Juomapeli siivitti iltaa melkein viiteen asti, ja sen ansiosta seuraavana päivänä siivouksen jälkeen krapulamättö näytti tältä:


Muchos Nachos <3

Uudenvuoden tsembalot toimivat myös ns. etko-tupareina ja saimmekin pupusilta lahjaksi Pentikin 50€:n lahjakortin. Lauantaina säntäsimme siis lenkin jälkeen Jumalniemeen tsekkaamaan Pentikin tarjonta, ja mukaan lähti tämä rakkauslamppu:



Kupu on vaalean beige, poistuva väri jonka saimme siis halvemmalla. Koko setti tuli maksamaan 8€ (hinnasta siis vähennetty se lahjakortin arvo). Samalla reissulla käväisimme Citymarketissa hakemassa apetta, ja päätin soveltaa Jamie Oliverin sushi-reseptiä vaalealla kalalla. Olen saanut jonkunnäköisen overdosen lohesta joulun aikana, ja sen rasvaisuus ällöttää minua. Ostin suuren fileen puna-ahventa, joka oli halpaa ja osoittautui supermaukkaaksi ja -kevyeksi kalaksi. Leikkasin fileestä pieniä suikaleita, puristin päälle sitruunaa ja kaiversin avokadosta palasia kyytipojaksi. kalaa ja avokadoa dippailin sushia varten tarkoitettuun soijakastikkeeseen. AVOT!

 

Tänään Kotkassa on mitattu tämän talven ennätyspakkasia, jopa -26astetta! Ulos ei siis ole uskallettu, ja Marko laittelikin tulen takkaan aamulla. Voin kertoa ettei mikään ole tunnelmallisempaa!



Tähän loppuun vielä ne Liisan kuvat, joista olen tosi ylpeä!



 

Oikein hyvää uutta vuotta 2010 kaikille teille, niin ja ne ihanat jotka  osallistuivat tuohon kilpailuun aikaisemmin, saatte korttinne ensi viikon aikana. Pääsette sitten myös treenailemaan joulukiloja pois! :D

Puspus,
Milka